Instagram

November 22, 2020

NOVEMBER MOOD

Marraskuu on ollut oivallista aikaa talviseen tunnelmointiin ja pieniin juhliin perheen kesken. Vietimme tosiaan ensimmäistä isänpäivää taannoin ja mieheni sai toivoa mieleisensä kakun. Tekaisin hänelle gluteenittoman täytekakun ja vaikka kyseisen herkkulajin suuri fani olenkin, olen aivan sysisurkea koristeluhommissa. En tajua, miten jotkut saavat muutamalla harkitulla ranneliikkeellä koristeltua kakun kuin kakun taidokkaasti ja niin, että lopputulos on sekä herkullisen että viimeistellyn näköinen. Maku toki ratkaisee mutta onhan kaunis annos osa sitä makua, eikö vain? Päädyin siis heittämään kermavaahdon päälle kotimaisia vadelmia, suklaasta rouhittuja suiruloita sekä muutaman macaron-leivoksen. Ei ehkä vielä ole asiaa Koko Suomi leipoo -kisaan mutta ainakin kakku oli päällisineen erittäin hyvänmakuista!

 


Vauveli kasvaa koko ajan ja jatkuvasti saa laittaa pieneksi menneitä vaatteita syrjään. Tyttöseni garderobi koostuu pitkälti samoista neutraaleista ja yhteensopivista sävyistä kuin omani, hieman ehkä murrettua roosaa ja vaaleanpunaista mukana on mutta parhaita sävyjä ovat ehdottomasti viininpunainen, vanha roosa, beige ja harmaan eri sävyt. Ne sopivat parhaiten pikkuisen piirteitä korostamaan. Olen jossain vaatesöpöstely-päissäni hankkinut ihan liian monta neulepaitaa, vaikka tosielämässä käytännöllisiä bodeja ei voita mikään. Harmittavan vähän löytyy laadukkaita ja kivoja kuviottomia bodeja ja koska tässä maailmantilassa en todellakaan kiertele kauppoja, niin saanpas tyytyä niihin muutamiin, jotka olen aikojen saatossa verkkokaupoista löytänyt.


Sitten hieman kuulumisia laukkurintamalta. Olen kovasti harkinnut tämän Guccin Dionysus-laukun myyntiä, vaikka se on ollut aivan superkiva ja käytännöllinen. Nyt kuitenkin kaikki pelkästään olalla kannettavat laukut ovat jääneet pölyttymään hyllylle, kun aina vauvan kanssa liikkuessa on pakko pitää kädet vapaina ja laukkujen pitää mennä näppärästi olan yli. Jos siis jotakuta kiinnostaa tämä, saa laittaa viestiä sähköpostitse tai vaikka Instan diressä. 

Ja toinen ajankohtainen laukku-juttu, nimittäin uusi Louis Vuittonin Pochette Metis. Vanhassa Metiksessäni, vuoden 2015 mallissa oli tyyppivika, joka ei pitkään haitannut minua mutta lopulta pelkäsin, että sitä ei saa korjattua ja laukun arvo tippuu merkittävästi. Niinpä se on nyt korvattu aivan uunituoreella versiolla ja laukku näppärine malleineen on juuri sitä, mitä tarvitsen tällä hetkellä ja mitä edellä kuvasin: kädet saa vapaiksi ja laukun yli olan. Laukku on muutenkin erittäin käytännöllinen, sillä sisään mahtuu melko paljon tavaraa (jopa vauvan vaihtokamppeita). Loistava mom bag siis!
 

Arkena päivän parhaita hetkiä on ehdottomasti se, kun saan vauvan aamupäivän päiväunille yleensä hauskan ja touhukkaan aamun jälkeen ja keitän itselleni kahvit, vedän lämpimän villaviltin jalkojeni päälle ja syvennyt ihka oikeaan kirjaan, en vain e-kirjaan. Tämä on uusi juttu, jonka olen aloittanut sen myötä, kun päivät ovat rutinoituneet aikataulunsa puolesta ja jaksan tehdä muutakin kuin maata silmät kiinni peiton alla sen aikaa, kun tytär uinuu päiväuniaan. Usein aamukahvi on hätäinen hörpintä viileää sufeeta mutta tässä kohtaa nautin kahvin kuumana ja mustana - ja hitaasti. Ihanaa arjen luksusta!


SHARE:

November 15, 2020

BLACK POLKA DOT LOOK

 
 

Hei vaan pitkästä aikaa! Edellisestä blogipäivityksestäni onkin vierähtänyt jo toista kuukautta ja siihen löytyy syy tosielämästä: totaalinen ajan- ja energianpuute. Vauva pitää päivät kiireisinä ja kun hänet saa nukkumaan illalla on ainut tavoite vain saada itseltä mahdollisimman nopsaan taju kankaalle lepoa tankkaamaan. Päiväuniajat olen pyhittänyt myös omalle levolle, sillä liikkumaan opetteleva energinen lapsi vaatii viihdyttämistä koko ajan, joten tunti aamulla ja toinen iltapäivällä ovat päivän ainoita hetkiä, jolloin pystyn rauhassa vain hengähtämään. Ja sitä olen tehnyt: kone pysyy suljettuna, ruutuaika on kaventunut muutamaan tuntiin viikossa, Insta on pysynyt kiinni, puuhastelut jääneet. Vedän peiton korviin ja olen vain.


Yöt ovat onneksi rauhoittuneet kuin taikaiskusta, kun vauva pääsi omaan huoneeseensa viikko sitten ja siinä onkin syy tälle äkilliselle energialle, jonka avulla sain vauhtia taas blogiinkin. Tyttäremme on muutenkin niin aurinkoinen ja suloinen vekara, ettei välillä meinaa todeksi uskoakaan ja vaikka väsymys ja ajanpuute koettelee, koen vauvan kanssa vietettyjen hektisten päivien olevan kaiken sen arvoista. On, vaikka toisinaan päivät alkavat jo viideltä, kahvit jäävät koskemattomina mukiin jäähtymään, tukka on pystyssä, asuna trikoomatskua päästä varpaisiin ja useimmiten vielä puurotahroja olalla ja pukluja toisella eikä välttämättä ehdi edes syödä, rauhassa nyt ainakaan. Aika on kulunut juuri niin kliseisen nopeasti kuin kaikki vauvavuodesta aina kertovat. Lapsi täyttää pian jo seitsemän kuukautta enkä tajua, mihin kesä ja syksykin ovat hävinneet tästä välistä.

Jos jokin ihan todella koettelee, niin koronarajoitukset ja taudin olemassa olo ja sen pelko ylipäätään. Vauvavuodesta tuli totta tosiaan aivan toisenlainen kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Harmittaa, miten niin moni asia menee täysin sivu suun ja kun esimerkiksi vauvan isovanhemmat asuvat kaikki kaukana, on yhteydenpito videopuheluiden varassa. Olisi myös kiva arkena tehdä jotain muuta kuin olla vain kahdestaan vauvan kanssa ja yrittää keksiä hauskaa ajanvietettä hänelle mutta minkäs teet. Täytyy vain olla syvästi kiitollinen, että ollaan terveitä.

Viime viikonloppuna juhlittiin ensimmäistä isänpäivää ja sen kunniaksi sain kaivettua näiden trikootamineiden sijaan jotain muuta päälle pitkästä aikaa mutta tutussa mustassa värissä pysyttiin kuitenkin. Syksy on ollut niin lämmin, ettei talvitakkejakaan ole tullut vielä kaivettua esille, vaikka kaipailen jo huiveja, villakangastakkeja ja talvineuleita. Tarkoitus olisi nyt aktivoitua päivittämään blogia ja ideoita on jo mielessä. Olen mietiskellyt paljon sitä, mikä pukeutumisessa on oikeasti tärkeää ja miten turhaan olen yrittänyt käyttää jotain tietynlaisia vaatteita, jotka eivät ehkä koskaan ole olleet tyylisiäni tai elämäntyyliini sopivia. Tästä ja muustakin arjen ja elämän yksinkertaistamisesta ajattelin kirjoitella ja toivottavasti saadaan nappailtua enemmän asukuvia viikonlopuilta! 

Ihanaa sunnuntaita kaikille!
 
 
 
SHARE:
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
Blogger templates by pipdig