IHANA KAMALA IHO JA VIHDOINKIN DIAGNOOSI

Minulla on aina ollut erittäin hyvä iho, jonka erityisellä hoidolla tai kunnolla ei ole tarvinnut päätä paljon vaivata edes teini-iässä. Toisin on nyt. Kaikki lähti parisen vuotta sitten siitä, kun eräässä kauneustapahtumassa ihotyyppiäni arvioitiin hoitotuotteiden suhteen ja arvion tehnyt ammattilainen totesi, että nenäni sivussa on jotain poikkeamaa ihossa. Ajattelin, että sehän on ollut röpelöinen jo vaikka kuinka kauan mutta olin pitänyt sitä vain, noh, ihan perusjuttuna. Vähitellen kohta alkoi punertaa ja siihen nousi kipeitä näppylöitä, joita tietenkin yritin puristaa. Ei onnistunut. Syksyllä 2015 huomasin, että myös suuni viereen oli noussut laikku, jonka sisällä oli punaisia näppyjä. Ajattelin edelleen, että normisettiä ja yritin kosteuttaa, kuoria ja vaikka mitä. Vähitellen ajan kanssa nenän toinenkin sivu sai punaisen läntin ja samalla uusi samanlainen näppyläläntti ilmaantui suuni toiselle puolelle. Olin aivan varma, että kyseessä on ruusufinni ja kokeilin hoitaa kasvojani hellävaraisilla tuotteilla. Aikaa kului, kunnes länttien peittäminen edes meikkivoiteella alkoi olla vaikeaa: punaisuus oli helppoa peittää mutta näppyläryhelmiä ei. Menin viime syksynä lääkäriin, joka totesi, ettei se ole ruusufinni eikä suunympärysihottuma, vaan selkeästi tali-ihottuma, seborrooinen ekseema. Sain lääkkeeksi Dalacin-liuosta, jota käytetään lähinnä akneen. Se ei tehnyt ongelma-alueille mitään mutta samaan aikaan elämässä tuli muita asioita ja keskityin niihin, päätin antaa ihon olla.

Viime talven ja kevään aikana yritin ratkoa asiaa itse. Kokeilin kortisonivalmiste Sibicortia, joka toikin avun - hetkeksi. Aina kuurin jälkeen iho muuttui vain pahemmaksi. Kokeilin olla meikittä, rasvaamatta, koskematta. Kokeilin jättää ruokavaliosta pois alkoholin, kananmunan, tomaatin, kalan, kaikki viljat, sokerin. Lopetin miltei puolitoista vuotta sitten karkin syönninkin osittain siksi, että ajattelin sen olevan todella huonoksi iholle ja sen myötä myös kaikki muu sokerin ja makean kulutus on ollut hyvin minimaalista. Gluteeniviljoja olen vältellyt jo vuosia. Mikään ruokavaliomuutos ei tuonut tulosta lainkaan. Kesän tullen huomasin, että auringossa oleminen oli miltei pahinta myrkkyä kasvoille: puolen tunnin istuminen lämpimällä parvekkeella kasvot suojattunakin aiheutti totaalisen räjähdyksen poskiin. Myös kuukautiset pahentavat aina ongelma-alueita. Kaikkein pahin oireiden aiheuttaja on kuitenkin stressi ja erilaiset tunnemyllerykset. Kasvoja alkaa nopeasti kuumottaa, kutista ja polttaa, jos tunnen stressin tai jonkin vahvan tunteen aallon olevan tulossa. 

Kävin kesän alussa taas lääkärissä, joka toisti edellisen virttä: selkeästi tali-ihottuma, ei ainakaan ruusufinni. Hän suositteli ihotautilääkäriä, jonka pakeille vihdoin (!!!) menin heinäkuun alkupuolella, kaksi vuotta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen. Hän totesi heti, että ihottuma on POD eli perioraalidermatiitti eli suunympärysihottuma, joka on ehkä epätyyppillisessä paikassa osittain mutta aivan selvä kuitenkin. Sain ensihätiin kuurin Rosazol- sekä Elidel-voiteita, ja jos kuukauden kuuri näitä ei tehoa, on sitten edessä kuukauden antibioottikuuri. Oli helpottavaa saada vihdoin kunnollinen diagnoosi ja hoito-ohjeet. Silti tuntuu ihan hirveältä, että koko ihonhoito ja kemikaalien käyttö on nyt laitettava uusiksi.

Tällä hetkellä on mennyt melkein kaksi viikkoa voidekuurista ja ehkä pientä muutosta on havaittavissa mutta viime aikojen valtava stressi, huoli läheisestäni ja suuret tunnekuohut sekä itkut ovat entisestään pahentaneet ihon tilaa. Ties vaikka ilman niitä paraneminen olisi jo pidemmällä. Tällä hetkellä en käytä lainkaan meikkiä, olen vaihtanut pois kaikki sulfaattia (SLS) sisältävät pesutuotteet niin kasvoilta, vartalolta kuin hiustenhoidon puoleltakin. Kasvovoidetta käytän vain niille alueille, joilla ihottumaa ei ole. Olen jatkoa ajatellen desinfioinut meikkisienet ja -siveltimet ja aion käyttää ainoastaan Estee Lauderin meikkivoiteita, sillä ne ovat ainoita, joista punoitus ei ole lisääntynyt lainkaan. Muuta kosmetiikkaa en heti uskalla ihottuma-alueelle laittaakaan. Pesu on valtavan tärkeää, jotta talipunkit saavat kyytiä ja iho pääsee rauhassa parantumaan. Lääkevoiteet ovat todella kuivattavia ja naamani huutaa kosteutta mutta en tohdi laittaa ihottumalle nyt yhtään mitään. Etenkin Elidel-voide saa kasvot kuumottamaan niin, että olen välillä pitänyt sähkötuuletinta kasvojen edessä tai jopa viilentänyt ihoa pakastevihannespussin avulla. Sisäisesti yritän parhaani mukaan hoitaa ihottumaa lisäravinteilla (maitohappobakteerit ja sinkki), runsaalla vedenjuonnilla ja mahdollisimman ravinteikkaalla ruualla.

Ihotautilääkäri kehotti pohtimaan, mikä aikanaan olisi voinut aiheuttaa PODin: mitä tuotteita silloin käytin, oliko hormonimuutoksia, stressiä? PODin syntyhistoriaa ei lääketiedekään tunne kunnolla, sillä se on suhteellisen uusi ihottumasairaus, jota esiintyy muita enemmän tietynikäisillä naisilla. Oma maallikkoveikkaukseni on, että jokin hormoni ja kemikaali yhdessä aiheuttavat sen synnyn. Netin syövereistä on löytynyt arvioita myös luonnonkosmetiikan, liiallisen sokerin tai hiivan saannin, SLS:n sekä fluorin vaikutusta ihottuman aihioksi. Huono hygienia meikkivälineissä ja -tuotteissa on tällaiselle ihottumalle loistava kasvualusta, joten vaikka itse olen aina pessyt meikkivoidesiveltimet ja Beauty Blenderin joka käytön jälkeen, en nyt oikein tiedä, tohtiiko niitä ihan heti käyttää lainkaan. 

Viheliäinen tautihan tuo on, vaikkei missään nimessä hengenvaarallinen tai elimellisesti vakava. Kun ihottuma kuitenkin on naamassa ja aina näkösällä, aiheuttaa se auttamatta huonoa fiilistä Onko teillä muilla kokemuksia suunympärysihottumasta? Onko vinkkejä tai niksejä? Omalla kokeilulistalla on Xyliderm-voide sekä otsonoitu oliiviöljy. Antibioottikuuria aion välttää niin pitkälle kuin mahdollista. Aion päivittää tänne ihokuulumisia, kunhan kuuri tästä etenee.

CHANEL WALLET

Lontoo ei inspiroinut shoppailemaan oikeastaan lainkaan. Tarjontaa oli yllin kyllin ja se suoraan sanottuna ahdisti. Olen yrittänyt muutenkin pitää todella matalaa profiilia ostelun suhteen ja päinvastoin koittanut myydä turhaa tavaraa pois. Jopa lakkoilusta voisi puhua, joskin totaalikieltäytyjäksi ei minusta olisi. Reissun ainut ostos oli upeasta Selfridgesin tavaratalosta, Chanelin osastolta ostamani lompakko. Näitä tuntuu olevan hyvin harvoin tarjolla Suomessa ja silloinkin valitettavan ylihintaisena, joten oli mukavaa saada hyvän palvelun saattelemana ostettua ihan paikan päältä tavalliseen Chanel-hintaan. Minulla ei ole ollut lompakkoa käytössä aikoihin, yli vuoteen ainakaan, joten ihan kiva saada hiukan enemmän tilaa korteille ja rahoillekin. Lompakko on kestävää Caviar-nahkaa, jota oma Woc-laukkunikin on, joten tiedän sen kestävän käyttöä.

______________________

I wanted to treat myself a new wallet while we were at our vacation in London. I decided to go with classic Chanel with caviar leather and silver hardware. This is a very small but still roomy card case that holds all my cards and cash. It also goes well with my Chanel Woc with same leather and hardware.

GREEN DRESS

Bag Celine / Dress H&M / Shoes Alberto Zago / Watch Cluse / Sunnies Burberry

On mukavaa saada ajatukset hetkeksi hieman muualle ja blogi toimii siihen erittäin hyvin. Mitä olette mieltä, onko hameen helman pituudella ja iällä jotain yhteyttä? Minkä ikäisenä helman pitäisi pidentyä? Vai onko kyse enemmänkin tyylistä? Kuulin nimittäin jokin aika sitten eräässä vaatekaupassa kahden hieman itseäni vanhemman leidin keskustelun pätkän siitä, ettei kuulemma heidän iässään voi enää pitää lyhyttä hametta lainkaan. Jäin miettimään, onko tuossa takana ajatus etiketistä, muuttuneesta mausta vai vartalosta. Itse en pidä liian lyhyistä helmoista oikein minkään ikäisellä, etenkään itselläni ja ihan mukavuussyistä mutta näissä kuvissa päälläni oleva mekkonen on jo siinä hilkulla, tunnenko siinä oloni kotoisaksi vai en. Tummilla, paksuilla sukkiksilla menee mielestäni hyvin lyhyetkin helmat mutta oma silmäni pitää eniten miltei polvipituisista, leveähelmaisista mekoista ja hameista. Tämä mekko on kuitenkin muuten niin makuuni, että tohdin pukea sen päälleni näin kesälläkin ilman niitä tasapainottavia sukkiksia. Pitkähihaiset mekot ovat ehkä kaikkien aikojen lempivaatteitani ja pienet yksityiskohdat, tässä tapauksessa röyhelöt on kiva plussa.

Ihanaa perjantaita teille kaikille! Kiitos, kun olette siellä.

MIKÄÄN EI OLE ITSESTÄÄNSELVÄÄ

Olen monesti kuullut sanonnan, että kun suurimmat huolet ovat pinnallisia, ovat asiat todella hyvin. Viime perjantaina tuskailin lihasjumin kanssa ennen salille menemistä ja ärsytti, miten mitkään kengät eivät tuntuneet olevan hyvät jalkaan. Huono ihopäiväkin suututti, kun peiliin vilkaisin. Sitten kaikki muuttui tavalla, joka ikävä kyllä on minulle tuttu jo muutamankin aiemman kokemuksen vuosi. Läheiseni, toinen vanhemmistani oli joutunut sairaalaan, teholle. Sydän täynnä ahdistusta oli odotettava lisätietoja ja kaiken teki vaikeammaksi aivan liian pitkä välimatka välillämme. Automatka tuntui loputtomalta, kuten vähän samassa tilanteessa muutama vuosi aiemminkin. Huoli rakkaasta ihmisestä saa hyvin nopeasti aivan sekoamispisteeseen.

Olen ollut onnekas tässä elämässä. Ajattelen sitä normaalistikin ihan joka päivä. Lapsesta saakka olen saanut olla juuri sellainen kuin olen, ympärilläni on ollut välittäviä ihmisiä, sisaruksia ja vanhemmat. En voisi heistä kenenkään osuutta oman identiteettini rakentumiseen vähätellä, sillä jokaisella on ollut oma paikkansa elämässäni ja sydämessäni. Siksi välillä raastaa ajatella, että suuren perheen kuopuksena, jollain mittarilla vanhempieni iltatähtenä saan kantaa mahdollisesti suurempaa luopumisen taakkaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että menettämisen tai luopumisen pelko on riski, joka kannattaa ottaa ja rakastaa täysillä ja avoimesti.

Elämää ei voi ennustaa ja sen vuoksi jokaisesta päivästä tulisi nauttia ja keskittää valtaenergia niihin tärkeisiin asioihin. Ihmissuhteet, terveys tai elämä ylipäätään eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaikka niiden todellinen merkitys näyttäytyy koko arvossaan yleensä vasta, kun asiat ovat vaakalaudalla tai jo liian myöhäistä. Mietin pitkään, tohdinko kirjoittaa näin kepeän blogini aihepiiristä poikkeavasti mutta tätä elämäni tällä hetkellä on. Nyt tilanne näyttää hiukan valoisammalta mutta huolta ja surua se ei poista ja monia asioita on mietittävä nyt uudelleen. 

Nautitaan siis aina siitä, kun murheet ovat pieniä tai pinnallisia ja pidetään huolta toisistamme.

MATKALLE MUKAAN VAIN KÄSIMATKATAVARAT / KOSMETIIKKA

Jatketaan edellisen matkustus- ja pakkausaiheisen postauksen vanavedessä sarjan kakkososaan eli kosmetiikkaan. Pääset lukemaan täältä 10 vinkkiäni pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa matkustamiseen. Nyt otetaan käsittelyyn meikit ja muut tarvikkeet, jotka ainakin itse haluan mukaan ja joiden suhteen pitää hieman askarrella, jotta ne mahtuvat kaikki litran pussukkaan ja pääsevät ruuman sijasta matkalaukussani matkustamon puolelle.

Meikit

Haluan pitää arkimeikkini muutenkin hyvin simppelinä mutta matkustaessani haluan mukaan vain todella olennaiset osaset, lopputuloksesta kuitenkaan tinkimättä. Meikkipohja on aina tärkeä, samoin kulmat ja ripset ja huulipuna on ainakin minulle aivan must. Tyhjennän tarvittavan määrän Estee Lauderin Double Wearia Macin pisteeltä joskus saamaani näytepurkkiin, joka on täysin tiivis ja siten siinä on hyvä  kuljettaa nestemäistä meikkivoidetta. Toiseen samanlaiseen kopsuttelen irtopuuteria. Täyskokoisena otan tietenkin peitevoiteen ja vanha matkaklassikkoni Lumenen valoa hohtava aurinkopuuteri ajaa samalla myös highlighterin ja poskipunan asiaa. Näillä saan todella hyvän pohjan aikaan ja väleinä käytän Ecotoolsin sivellintä puuterimaisten tuotteiden levittämiseen ja Beauty Blenderiä meikki- ja peitevoiteen levittämiseen. Mukaan otan sekä nuden huulipunan, Macin Blanketyn että Essencen kirkkaanpunaisen Femme Fatale -rajauskynän, jolla saa vaihtelua meikkiin ja tuolla voi tehdä koko mattaiseksi jäävän huulimeikin. Kulmiin käytän Anastasian Brow Wizia ja ripsari on myös täysikokoinen Lumenen True Mystic.

Hiukset

Tulen hyvin vähällä toimeen hiusteni suhteen silloin, kun tilanne sitä vaatii. Otan mukaani matkakokoisen 30 ml-pulloissa olevat Wellan Fusion-sarjan shampoon ja hoitoaineen. Muotoilutuotteeksi riittää Nioxinin kuivashampoo, jolla saa hiukan kuohkeutta ja tuuheutta hiuksiin. Käytän muutenkin paljon tätä puukampaa, joten se on luonteva valinta aina reissuillekin ja se vielä todella vähän tilaa. Mukaan pakkaan myös ponnarin tai pari. Jos matka on 3 päivää, en tarvitse hiustenpesutarvikkeita mukaan ollenkaan mutta neljän päivän reissulle otan ne suosiolla mukaan.

Hygienia

Hygieniasta ei saa tinkiä koskaan. Mieluummin viskaan vaikkapa meikit pois kuin jätän näitä tarvikkeita ottamatta. Mukaan yhden yön reissullekin tulee aina pussukka, jossa on pumpulilappuja ja vanupuikkoja, laastareita, viila, rakkolaastareita ja särkylääkkeitä. Pieni pussukka on osa Tigeristä ostettua matkasarjaa ja tämä on ihan loistava noiden pienten tilpehöörien säilyttämiseen.

Mukaan otan tietenkin hammasharjan, -langan ja -tahnan sekä huulirasvan, deodorantin ja Aqualan L -voiteen, jota käytän sekä meikinpoistoon että kosteusvoiteena. Usein mukana kulkee vielä pieni pullo misellivettä, jolla saa myös meikit putsattua. Pieni näytepakkaus hajuvettä pääsee kyytiin, sillä se vie todella vähän tilaa ja tulee loppumaan sopivasti reissun aikana.

Kaikki nämä mahtuvat litran pussukkaan ja pääsevät matkaan käsimatkatavaroissa matkustamon puolella. Hotelleissa on usein tarjolla suihkusaippuaa, shampoota sekä hoitoainetta, niitäkin voi aina hyödyntää. Tällaisella määrällä pärjää kyllä helposti viikon reissun.

MATKALLE MUKAAN VAIN KÄSIMATKATAVARAT / 10 VINKKIÄ

Haluan aina matkustaa mahdollisimman vähin tavaroin, mikäli vain mahdollista. Tämä koskee niin kotimaan työmatkoja kuin vapaa-ajan ulkomaanreissujakin. Ajattelen niin, että sitä vähemmän huolehdittavaa mitä vähemmän omaisuutta mukana. Monesti etenkin ulkomailla käydessä tarkoitus on myös tehdä ostoksia tai tuoda tuliaisia, joten niille on aina jätettävä tilaa. En kuitenkaan halua tinkiä siitä, ettei mukana olisi kaikki tarpeellinen tai pukeutumisen suhteen valinnan varaa, jotenkin koen olevani melko pätevöitynyt käsimatkatavara-matkaana. Teen aina ennen pakkaamista listoja mukaan otettavista tavaroista ja karsin niistä vielä turhat pois. Halusin jakaa vinkkini, kuinka matkustaa vain vähillä varustein tai pelkät käsimatkatavarat mukana useamman päivän reissulle, joten tässä on ensimmäinen osa tästä postaussarjasta.

Yleisimmillä lennolla mukana saa olla yksi käsimatkatavara sekä yksi henkilökohtainen tavara. Yleensä näiksi luokitellaan tietyt mitat täyttävä matkalaukku ja käsilaukku tai läppärilaukku. Tarkat mitat voi luntata kunkin lentoyhtiön sivuilta. Olen ollut parhaimmillaan viikon reissussa pelkällä käsimatkatavaralla ja viimeksi isolla porukalla aktiivireissulle Lappiin mentäessä olin ainoa, jolla ei ollut ruumaan laitettavaa ja mukanani oli sisä- ulko- ja uimavarusteet sekä tavalliset vaatteet, vaihtokengät ja läppäri. On hyvä muistaa, että koneen sisälle saa viedä vain rajatun määrän nesteitä eli kosmetiikan suhteen tämä rajoittaa melko tavalla. Nesteet pitää mahtua litran läinäkyvään pussiin ja nestemäisiksi aineiksi luetellaan kaikki, mitä voi levittää eli meikkivoiteet, hammastahnat, hiuslakat, käsidesit yms.

Tässä postauksessa käsittelen viisi perusvinkkiä, joiden avulla ainakin oma pakkaaminen on helpottunut ja joiden avulla tavaraa tulee mukaan vain sen verran kuin todella tarvitaan. Seuraavassa osassa käsittelen erikseen kosmetiikan, jolla pärjää vaikka viikonkin reissun ajan.

1. Hanki kunnollinen matkalaukku

Kovakantinen käsimatkatavaralaukku painaa tekstiiliversiota enemmän mutta se myös suojaa sisältöään paremmin. Kertainvestointi voi kirpaista mutta vuosien käytössä se maksaa itsensä takaisin moneen kertaan. Hyvässä matkalaukussa on 360-astetta itsensä ympäri pyörivät renkaat, tarpeeksi korkealle tuleva ohjauskahva ja paljon erilaisia taskuja, joihin voi sujauttaa laturit, pyykit, alusvaatteet tai paperit näppärästi.

2. Mieti asukokonaisuudet tarkkaan

Omalle neljän päivän kaupunkilomalle otin mukaani yhdet farkut, takin, kaksi paitaa, mekon ja hameen, joista sain yhdisteltyä monta eri asua. Suosittelen siis miettimään tarkkaan ylä- ja alaosien yhteensopivuutta ja tietenkin niitä tilaisuuksia, joihin vaatteiden tulee sopia. Ota mukaan vain rypistymättömäiä vaatteita joita voi sulloa pieneksi tai varmista etukäteen, että hotellissa saa silitysraudan ja -laudan lainaan.

3. Pukeudu painavimpiin

Meno- ja paluumatkoilla kannattaa verhoutua niihin kaikkein painavimpiin tai tilaa eniten vieviin vaatteisiin. Farkut, neule, takki, huivi ja kengät vievät enemmän tilaa kuin kevyt mekko ja sandaalit. Iso huivi toimii koneessa myös lämmittävänä peittona. Asusteiksi kannattaa valita koruja, jotka käyvät kaikkien asujen kanssa ja pukeua myös nämä päälle, jotta niitä ei tarvitse sulloa muiden tavaroiden joukkoon.

4. Vain yhdet vaihtokengät mukaan

Jos tiedossa on paljon kävelyä, pidä mukavuutta tärkeimpänä kriteerinä jalkinevalinnalle. Mukavien kenkien rinnalle voi ottaa korkkarit juhlavampaan menoon mutta nekin voi korvata vaikka hyvin pieneen tilaan sopivilla ballerinoilla. Tiesin, että Lontoossa liikumme paljon jalkaisin, joten valitsin kaksi paria mukavia kenkiä: ballerinat ja tennarit. Nämä myös sopivat kaikkien vaatteitteni kanssa. Myös yksillä kengillä tulee hyvin toimeen, jos tarvetta vaihtelulle ei ole ja näin säästyy jälleen tilaa.

5. Pakkaa sisäkkäin

Esimerkiksi käsilaukut voi pakata sisäkkäin, jolloin säästää tilaa sekä suojaa tavaroita. Esimerkiksi pienen käsilaukun sisään voi sujauttaa kaikki perusjutut, puhelimen, lompakon, passin yms. ja laittaa käsilaukku suuremman kassin sisään. Itse tykkään ottaa aina pienemmän crossbody-laukun matkoille mukaan mutta kuitenkin matkustusta ja lentoja varten kantaa myös hiukan suurempaa laukkua olalla. Näin saan molemmat mukaan eikä pienemmän laukun mukaan ottaminen vie juurikaan tilaa. Sama sisäkkäin pakkaaminen toimii ihan kaikessa: kenkien sisään voi sujauttaa vaihtosukkia tai vaikka latureita ja vaatteita voi viikata nippuina matkalaukkuun.

6. Suosi jämäpulloja

Muutaman päivän reissulle on hyvä ottaa mukaan ne kosmetiikkapurtilot, joissa on enää se viimeinen tippa jäljellä. Näin purkit voi heittää hotellissa roskiin ja niin saa tilaa tuliaisille. 

7. Kangaskassi kunniaan

Ylimääräinen kangaskassi on monikäyttöinen hyötytuote. Ensimmäiseksi sitä voi käyttää oman käsilaukun suojana, jos laukku pitää sijoittaa edessä olevan istuinpenkin alle likaiselle lattialle. Kassia voi hyödyntää milloin missäkin tilanteessa reissun päällä eikä vie juurikaan tilaa.

8. Hyödynnä näytteet ja pikkupurkit

Meikkivoide, shampoo ja hoitoaine sekä muut nestemäiset, yleensä suurehkon kokoiset purkit kannattaa jättää kotiin ja siirtää tarvittava määrä sisältöä pienempiin pulloihin, joita saa ostettua esim. Tokmannilta tai Tigeristä. Ne vievät todella paljon vähemmän tilaa kuin isot purkit, joita ei välttämättä edes saa koneen sisälle ottaa. Itse siirrän puuterin, kasvoputsarin ja kasvovoiteen pikkupurtiloihin ja loput kosmetiikat otan joko matkakokoisina tai näytteinä. Oman matkasettini ostin Tigeristä 3 eurolla. Lue myös erillinen postaus matkakosmetiikasta täältä.

9. Tsekkaa sääennuste

Sääennuste kannattaa aina katsastaa ennen pakkausta. Näin selviää, millaisia varustuksia on hyvä ottaa mukaan ja tarviitaanko sateenvarjoa.

10. Ole optimisti

Usko pärjääväsi vähemmällä, niin pärjäät. Ihminen tulee toimeen harvinaisen vähällä määrällä tavaraa, jopa silloin, kun haluaa mukaansa vain ja ainoastaan olennaisimmat asiat. Paikan päältä voi myös ostaa, jos nyt jotain välttämättä tarvitsee.

BEACH LIFE

Bag Furla / Dress H&M / Sandals Sam Edelman / Watch Cluse / Hat Gina Tricot

 

Olen viettänyt tänä kesänä aikaa enemmän rannalla kuin vuosiin. Lähellä on useampi ihana hiekkaranta ja rantakallioalue, jossa voi kaikessa rauhassa nautiskella auringosta ja laineiden liplatuksesta, niin kornilta kuin se kuulostaakin. Rantapukeutuminen on pidettävä hyvin rentona: ilmavaa mekkoa ja sandaaleita sekä kasvoja auringolta suojaavaa hattua ei päihitä mikään. Kasvot eivät meikkiä kaipaa mutta huuliin sudin aina kirkasta huulikiiltoa. Tämän kesäisemmäksi ei voi mennä!

____________________________

My beach look is all about airy dress, big hat and some comfy sandals. No makeup needed, just abright red lipstain. It can't be more summery than this!

SUMMER SNAPSHOTS

Kesä on kauneimmillaan ja heinäkuu miltei puolivälissä. Keräsin yhteen viimeaikaisia kesäisiä fiiliskuvia. Kesä on tähän mennessä ollut aivan ihana, rento ja rauhallinen. Kotona oleminen saa sisustusfiiliksen kyllä kattoon eli voi olla, että alkusyksystä pitää tehdä pieniä päivityksiä. Jos nyt maltan sinne saakka odottaa. Muutaman seinän maalaaminen olisi haaveissa mutta edelliset maalaussulkeiset ovat ihan liian tuoreessa muistissa, jotta siihen hommaan ihan kevein perustein ryhtyisin. Tapetointikin kiinnostaisi mutta osaamista ei ole, joten ehkä hermojen kannalta olisi parempi jättää sekin vain haaveeksi. Haha! Makuuhuoneeseen olisi kuitenkin kiva saada hieman tummemmat seinät mutta ajatuskin seinäikkunan tapetoinnista tuntuu ihan absurdilta itseni tuntien. No, katsotaan, olenkin yllytyshullu tässä asiassa vaiko en. 

Ihanaa tiistaita!

BIRTHDAY GIRL

Bag Furla / Dress H&M / Shoes Pier One / Sunnies Dolce & Gabbana / Watch Cluse

 

Jälleen on tullut yksi vuosirengas lisää kannettavaksi. Tosin tässä vaiheessa on jo vaikea muistaa omaa tarkkaa ikää jos joku sitä vaikka yllättäen kysyy mutta aina syntymäpäivänä se pyörii tietysti mielessä. Elämä on melko erilaista nyt kuin millaista sen joskus nuorempana ajattelin olevan. Lapsena kuvittelin, että minulla olisi liuta lapsia jo parikymppisenä. Ei käynyt silloin mielessäkään, että tosiasiassa elämäni täyttäisivät ensin yliopistomaailma ja sitten työelämä. Sellaista on elämä, kuten entinen yliopistonlehtorini kirjoitti tenttipaperin kiperimmän tehtävän oheen ja kannusti kokeilemaan uudestaan, jos ensimmäisellä kerralla ei vastaaminen onnistu. Oikeastaan tosi ihanaa, ettei asioita voi liikaa suunnitella. Joka tapauksessa tämänkin uuden ikävuoden otin vastaan ilolla: asiat ovat elämässäni tällä hetkellä juuri niin kuin pitääkin.

_____________________________

It's already been a full year since my last Birthday and to tell you the truth I've stop counting the years a long time ago. My life has been wonderful so far and I look forward to what this year is going to offer. Have a lovely Sunday all!

LOVELY LONDON

Kesäloman kunniaksi suunnistimme viime viikolla kohti Lontoota ja pientä irtiottoa arjesta. Olin käynyt kaupungissa kerran aiemmin, joten aivan ummikkona en matkaan lähtenyt mutta sitä suuremmalla innolla halusin päästä näkemään tuttuja paikkoja ja tietysti uusiakin. Tarkoituksena oli ottaa rennosta, nauttia kaupungin elämästä ja vilinästä sekä ruokatarjonnasta. 

Liikuimme koko reissun ajan joko kävellen tai metrolla. Mielestäni Lontoon keskustassa oli joka paikkaan melko lyhyt matka mutta uskon, että tästä voi olla montaa mieltä. Metrolla oli kuitenkin äärimmäisen helppo liikkua miltei minne vain, joten suosittelen ehdottomasti hyödyntämään monipuolisia linjoja ja edullista hintatasoa. Otimme heti Heathrow'lta Oyster Cardit ja latasimme niille sopivan summan. Kortissa, kuten myös sen rinnalla samalla tavalla toimivassa lähilukupankkikortissakin on päiväkohtainen katto, olisiko se siinä 7 punnan tienoolla eli sen yli ei 1-2 zoneilla matkatessa mene, vaikka kuinka monta kertaa metrolla matkustaisi. Tästä voi lukea lisää Lontoon julkisen liikenteen sivuilta. 

Ravintoloita ja pubeja on joka lähtöön ja paras ruokaelämys tuli koettua Covent Gardenin lähellä olevassa luomuravintolassa nimeltä Farmstand. Tätä suosittelen lounaspaikaksi lämpimästi. Kävimme samassa yhteydessä British Museumissa, jonka perusnäyttely on kaikille ilmainen. Muuten vain pyörimme ympäri Lontoota ja ihastelimme tunnelmaa. Kertakaikkisen ihastuttava kaupunki.

Ennen matkaa sain kuulla suoranaisia kauhisteluita turvallisuudesta, kun kerroin, mihin kaupunkilomamme tällä kertaa suuntautuu. Suoraan sanottuna itseänikin mietitytti hieman mutta en antanut sen vaikuttaa. Paikan päällä asia tavallaan unohtui, joskin katukuvassa taajaan näkynyt virkavalta, puomit ja betoniporsaat nähtävyyksien lähellä ja metroasemien kuulutukset (pyydettiin raportoimaan, mikäli epäilyttävää toimintaa havaitaan) kyllä muistuttivat kaupungin viimeaikaisista karmeista tapauksista. Väkeä sen sijaan esimerkiksi Piccadilly Circuksella ja  Oxford Streetin ostoskadulla riitti niin paljon, että heikompaa hirvitti. Yrittipä eräs uskalias voro tavoitella laukkuanikin katuvilinässä mutta paljon suurkaupunkeja kiertäneenä osaan varautua ja pitkäkyntinen sai tällä kertaa tyytyä Célinen Belt Bagin sisällön sijaan tämän suomalaisturistin raivoikkaisiin huutoihin. Eli suosittelen olemaan todella tarkka omaisuudestaan sekä metroissa että kaduilla. Turisteja ja paikallisia on niin paljon, että siinä vilinässä voi käydä mitä vain.

Oletteko te käyneet Lontoossa? Mitä tykkäsitte?